Takaisin
 

Luonnosta kerättävien ja viljeltyjen kaupallisten yrttituotteiden raskasmetallipitoisuuksista

Tutkituista yrttinäytteistä lyijyn (Pb) ja kadmiumin (Cd) pitoisuudet alittivat huomattavasti esim. lehtivihannesten, hedelmien ja ruokaperunan voimassa olevat kotimaiset sallitut enimmäispitoisuudet. Tutkimuksessa mukana olleelle nikkelipitoisuudelle ei ole säädetty vastaavia enimmäisarvoja.

Suomessa sallitut enimmäispitoisuudet:

Pb (lyijy) lehtivihannekset ja hedelmät 300 ng/g tuoretta ~noin 3000 ng/g kuiva-ainetta
Cd (kadmium) Ruokaperuna 50 ng/g tuoretta ~noin 1000 ng/g kuiva-ainetta
Ni (nikkeli) Nikkelille ei ole säädetty vastaavia enimmäispitoisuuksia

Tulokset: (pitoisuudet on ilmoitettu ng/g kuiva-ainetta)

Näyte: alkuaineen keskimääräinen pitoisuus

ng/g kuiva-ainetta

  Ni Cd Pb
Piparminttu 1* 408 26 470
Piparminttu 2 154 <50 <300
Piparminttu 3 560 <50 <300
Persilja 1* 414 63 <300
Persilja 2 964 186 <300
Persilja 3 685 198 <300
Koivun lehti 1* 3160 96 <300
Koivun lehti 2 472 220 <300
Koivun lehti 3 2590 103 <300
Kultapiisku 1* 6820 98 <300
Kultapiisku 2 3750 179 <300
Kultapiisku 3 1970 198 690
Mesiangervo 1* 7390 360 <360
Mesiangervo 2 4360 65,2 <300
Mesiangervo 3 3470 571 <300
Oregano 95 <12 <300
Ranskalainen rakuuna 739 239 <300
Venäläinen rakuuna 703 223 <300
Anisiisoppi 874 86 <300
Tilli 340 102 <300
Vadelman lehti 851 92 <300
Siankärsämö 950 92 <300
Nokkonen 280 95 <300
Isohirvenjäkälä 827 111 1860
Viherjauhe 492 60 <300

* kolmen eri kasvattajan näytteet

Lähde: Kainuussa luonnosta kerättävien ja viljeltyjen kaupallisten yrttituotteiden raskasmetallipitoisuuksien (Ni, Cd, ja Pb) taso.

FT Paavo Perämäki, Oulun yliopisto, Kemian laitos
FT Pertti Kokkonen ja MMM Markku Karjalainen, Oulun yliopisto, Kajaanin kehittämiskeskus